En voinut olla huvittumatta pari viikkoa sitten, kun luin Havaintoja Parisuhteesta-blogin ylläpitäjän, huippujerryn-heittäjän, idolini Sami Minkkisen hilpeää läpändeerosta heidän valmistautumisestaan perhe-lomalle. Lähinnä minua huvitti suuresti Samin kuvailemat pakkaamisoperaatiot hänen puolisonsa osalta...Niin sanotusti osui ja upposi..
Kaikki naiset tietävät sen miten kamalaa on miettiä mitä ottaisi matkalle mukaan. Riippuu tietenkin kohteesta ja matkan pituudesta, mutta pääsääntöisesti nainen haluaa varautua aina kaikkeen. Voi sataa, voi olla lämmintä. Päivävaatteita, urheiluvaatteita ja iltavaatteita. Määrällisesti tämä kaikki tietenkin kertautuu mikäli reissussa ollaan useampia päiviä, koska eihän samoissa vaatteissa mennä eri iltoina illalliselle.. Luonnollisesti eri asujen kanssa tarvitaan tilanteeseen sopivia kenkiä, mahdollisesti laukkuja, koruja jne. Se on loputonta. Ja oman haasteensa tähän tuo, jos seurueessa on muita naisia, koska silloin ainakin niitä vaatekertoja täytyy vaihdella...myös päivisin.
Näinä halpalentoyhtiöaikoina oman mausteensa tähän tuo se, että laukut eivät yleensä kuulu lippujen hintaan vaan ne pitää ostaa erikseen..ja siis tietää jo kenties puolta vuotta aikaisemmin kuinka monta laukkua aikoo raahata mukanaan. Mistä kummasta voi tietää paljonko sitä tavaraa kulloinkin tulee ottaneeksi mukaan? Koska eihän voi tietää vielä millä fiiliksellä on asukokonaisuuksien suhteen.
Tämä on siis jo lähinnä vitsi meidänkin perheessä ja ystävämmekin tietävät tämän. Saimme lahjaksi heiltä kerran tuon matkalaukun punnitsijan (juu, sellainen on olemassa), kun he todistivat vieressä kuinka mieheni kävi vaa´alla ilman laukkua ja laukun kanssa...
Eräänkin kerran meidän olohuoneen lattialla on siis vielä hetki ennen taksin tuloa punnittu ylipainavaa matkalaukkua, joka saumat pullistellen on hädin tuskin saatu kiinni..Tai on jokusen kerran käynyt niinkin, että lentokentän hallin lattialla on vaatteita puettu lisää päälle ja tavaroita siirrelty laukuista toiseen...Näitä ystäviämme, jolta tuon lahjan saimme, taisi tuollainen episodi nolottaa, kun siinä check-in:ssä niitä tavaroitamme veivailtiin..Tuolloin ylipainon aiheutti omat viinit, jotka roudasimme Suomesta asti Kroatian lomallemme mukaan. Haluttiin varmistua, että saamme hyviä viinejä nauttia.. Mietittiin siinä aamu viiden aikaan silloin, että pitäisikö ne heittää huiviin...
Sikäli tämä pakkaus-syndrooma on myös kohtuullisen noloa, koska olen aikanani työskennellyt matkailualalla yli 13 vuotta ja totuin matkustamaan, paljon. En ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä ja kentälle menossa laukkuineni. Lisäksi viimeiset liki kuusi vuotta olen matkustanut työkseni. Joka viikko pakkaan laukkuni ja aika hyväksi olen jo kehkeytynyt. Työreissuilla. Noh, asiakkaat välillä nauravat kun raahaan neljän päivän pohjoisen kiertueelle isoa vetolaukkua, käsilaukkua, läppärilaukkua ja usein myös jotain viemisiä...Mutta kun kelit voivat muuttua..ja Suomi on pitkä maa. Pitää varautua. Mutta ehkä jotain olen jo kuitenkin oppinut.
Niin. Olen täällä vaan kirjoittamassa ja itse asiassa minun pitäisi olla pakkaamassa. Tai miettimässä mitä otan viikonloppureissulle mukaan. En osaa yhtään päättää. Perjantaille on luvattu liki hellettä, lauantaille ja sunnuntaille sateita ja viileää. Tarvitsen ainakin hyvät kävelykengät, salilenkkarit, parit korkokengät, jumppakamat, päivävaatteita, eri illoille siistimpää vaatekertaa..Eikä siinä vielä kaikki. Mikä purnukka- ja puteliarsenaali nykyään pitääkään raahata mukana. Ei ziisus. Enää ei riitä yksi hillittömän kokoinen meikkilaukku vaan hiustuotteille ja kihartimille on kokonaan omansa. Vaikka osan vakiotuotteistaan jättäisikin kotiin..Tiesittekö muuten, että ne painavat n. 3 kg? Siis minulla. Ainakin sen punnitsijan mukaan. On siinä purnukoita rivissä...
Luojan kiitos norjalaiselle yhtiölle, saa viedä 23kg laukun ruumaan. Eikä ole lapsia mukana (sitä tavaramäärää muistelen edelleen kauhulla mitä tarvittiin, kun lapset olivat vaunuiässä...) Silloin meni hermotkin. Aina. Siihen pakkaamiseen. Ja saatiin aikaiseksi joku riita vähintään puolison kanssa mitä pitää karsia pois.
Nykyään mieskään ei urputa, kun jaksan raahata omat bagaasini ihan itse. Ja maksan omat matkatavarani. Menköön vaan yhdellä pienellä kabiini-laukullaan. Ja myhäilköön vaan. Lopputulos on kuitenkin hyvä. Nainen on tyytyväinen, kun on muistanut kaiken tarvitsemansa ja voi nauttia minilomastaan.
Ai niin..tarvitsen mukaani myös varmaan jonkun kevyen takin..vai tarvitsisiko iltaa varten jo ihan kunnon takkia...Tai ihan sadetakkia? Vai sateenvarjo pelkästään? Entä jos tuulee kovasti? Viinejä ei kuitenkaan tällä kertaa tarvitse raahata mukana. Italiasta löytyy niitä kyllä. Hyviä. Buon Viaggio Maledetta Primavera! Kantakaamme omat laukkumme ylpeydellä - nytkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti