Runoutta..elämän hienouksista..

Koskaan elämä ei mene niin kuin luulet. Tulee hetki, kun sen kutsun kuulet.
Kukaan ei siltä välttyä voi, kun kellot elämän houkuttavan soi.
Miksi vaientaisit sisimpäsi äänen? Se johdattaa aina oikean ääreen.

Ei tarvitse pelätä, unelmasi ovat sitä varten, että ne selätät. Rohkene itseesi luottaa, anna elämän antejaan tuottaa.

Jos joskus joku ovi edestäsi sulkeutuu, toisen luokse tiesi kulkeutuu. Avaa se silloin peloitta, ja jostain mistä haaveillut et, tuleekin totta.

Pysähdy joskus ja tekemääsi matkaa peilaa, näet kuinka olet osannut kovissakin aallokossa seilaa. Purtesi on pysynytkin pystyssä, vaikka toisinaan se on ollut vähän lytyssä.

Katso ja ihaile. Elämä on kuin laine. Sen voima vie eteenpäin keinuttaen, välillä voimakkaammin keikuttaen. Kuitenkaan kaatamatta, mitään ei jää saamatta.

Kun sanot enemmän kyllä, sinun ei ole koskaan kylmä. Säilytä usko ja ihmetys lapsen, sitä matkaasi tarvitset.

Kiitollisuus vain kasvaa, ja sitä jaksaa. Elämän ihmeitä ihastellen, positiivisiin asioihin tarttuen. Tässä tämä ja nyt. Elämäni seestynyt.

Päätän, että onnellisuus on. Mielentila loppumaton. Vaikka tiedän, se onkin mahdoton. Koska elämä on aina arvaamaton.

Lohdullista siinä se on, ei yksikään sen tarjoamista haasteista ole ohittamaton.

Ihanaa viikonloppua rakkaat <3

Mikä yhdistää asiakaskokemusta ja parisuhteita?

Yritykseni missio on auttaa muita yrityksiä parantamaan asiakaskokemustaan ja kehittämään asiakaspalveluun liittyviä prosessejaan. Kokemus jolla on merkitystä,muistetaan. Palvelu,johon on laitettu sydän ja sielu mukaan ja ihminen kohdataan aidosti, halutaan kokea uudelleen. Paasaan siis oikeassa työssäni päivät pitkät asiakaskokemuksen kehittämisen hyödyistä,johtamisesta ja sen haasteista vaikkei se monimutkaista olekaan. Moninaista toki. Mutta loppujen lopuksi se on aika yksinkertaisia asioita. Sitä, että ollaan aidosti läsnä ja että on aikaa. Koska asiakkaalla on aina joku tarve miksi hän lähestyy palveluntarjoajaa. Tarve tulla huomioiduksi, kuulluksi ja nähdyksi.

Ihan kuten meillä parisuhteissakin. Parisuhteissa on niin paljon samaa kuin asiakaskokemuksessakin. Jos sitä haluaa kehittää ja vaalia, se ei vaadi ihmeitä. Vain sitoutumista, aitoutta, läsnäoloa. Miksi se sitten on välillä niin vaikeaa? Mitkä tekijät ovat myrkkyä molemmissa?

* Itsestään selvyytenä pitäminen. Ei kukaan meistä halua olla toiselle itsestäänselvyys. Ei asiakas- eikä parisuhteissa.

* Muut asiat ovat tärkeämpiä. Jos asiakas on työn keskeyttäjä ja aistii sen, ettei asiakkaan asia olekaan tärkein työntekijälle juuri sillä hetkellä, on se lähes yhtä haitallista kuin huomioitta jättäminen. Sama pätee parisuhteissa. Jos kumppanin omat asiat ja muut intressit ohittavat aina sinut, ja jäät ainaiseksi kakkoseksi, alkaa se pikkuhiljaa kalvaa ja etäännyttää pareja toisistaan.

* Parisuhde kaipaa yhteistä tekemistä ja liimaa,aivan kuten asiakassuhdekin molemminpuolista paneutumista.

* Molemmat suhteet edellyttävät luottamusta. Mitä tiiviimpää kanssakäymistä asiakassuhde edellyttää,sitä suuremman luottamuksen tason se vaatii. Parisuhteiden perustana on luottamus toista kohtaan. Tunne ja tietoisuus ettei minua kohtaan toimita väärin. Molemmat voi rikkoa vain kerran.

* Huomioiminen - mikään ei ole tärkeämpää kuin toisen huomioiminen arjessa. Tervehtiminen, hymyileminen, silmiin katsominen - yksinkertaisia tekijöitä, mutta kertovat heti onko minut huomattu, koetaanko minut tärkeäksi, onko asiani kiinnostava. Niin asiakaskohtaamisissa kuin puolisonkin osalta.

* Ylenkatsominen - myrkkyä missä hyvänsä. Etenkin,kun sen kuulee usein puheissa. Toinen pitää toista osapuolta vähempiarvoisena. Ikävän yleistä niin parisuhteissa kuin asiakaspalvelutilanteissakin.

* Kuunteleminen- mikä on paras tapa osoittaa ettei välitä toisesta tai hänen mielipiteistään? Ei kuuntele lainkaan mitä toinen sanoo. Sulkee korvansa. Keskittyy muuhun. Sen huomaa heti. Niin kotona kuin asiakaspalvelutilanteissakin.

* Läheisyys ja lähelle päästäminen. Parisuhteissa läheisyys lisää seksiä, tutkitusti. Mitä seksi tekee parisuhteissa? Lisää läheisyyttä. Toimii liimana. Positiivnen kierre. Entä asiakassuhteissa? Tarvitaan niissäkin tietynlaista läheisyyttä, joka pohjautuu luottamukselle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Ollaan aidosti sitä mitä sanotaan ja tehdään kuten luvataan. Luonnollisesti päinvastainen toiminta aiheuttaa päinvastaiset reaktiot.

* Välinpitämättömyys - jättää kylmäksi. Kaikki.

Nämä monesti riittävät eväiksi -aika monessa asiassa. Saa lainata. Ja kokeilla. Kotona tai töissä. En veloita konsultointipalkkioita.

Koska on sateenkaarten vuoro?

Olen hieman järkyttynyt. Näin pitkää kirjoitustaukoa minulla ei ole ollut täältä koskaan. Ei sillä ettei olisi ollut kirjoitettavaa. Aiheita on vilissyt pääkopassani lukuisia - etenkin aina ennen nukahtamista. Mutta olen ollut niin puhki etten ole saanut tartuttua niiden aihioista kiinni. Tuntuu, että iltaisin aivoni ovat hetkeä ennen autuasta hiljentymistä luovimmillaan. Aamulla en muista niistä ainuttakaan. Käykö teille näin?

Ja kaikki se aika mikä on ollut käytössä, lienee käyttänyt myös kapasiteettini. Lievästi sanottuna tämä yrittäjän arki on ollut hetkittäin ”vähän hektistä” viime aikoina. Mutta en valita. Se on ihanaa. Ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen. Niin kuin elämässä aina - sen lisäksi on vielä kaikki muu. Sitä kaikkea tulee vaan ovista ja ikkunoista.

Samanaikaisesti kun keski-iän kynnyksellä eletään yleensä hektisiä työvuosia, niihin mahtuu useimmiten hyvinkin ruuhkaiset lapsiajat. Tai teinivuodet. Jo silloin kun lapset olivat pieniä, huomasin hämmästeleväni sitä miksi ihmeessä lasten uhmat ja muut kapina-vaiheet vuorottelivat. Aina kun tuntui, ettei jotain ikävaiheen kriisiä enää tahdo jaksaa, se loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin vain tauotakseen kuin yhtäkkinen rankkasade. Ja juuri kun olet ehtinyt alkaa nauttia mustien pilvien takaa pilkottavasta auringonpaisteesta, jo seuraava rajuilma iskee päälle vuorostaan toisen lapsen muodossa. Onko niin ettei toisille jää sitä tilaa silloin, kun yhdellä se rajuilma pyörii päällä? Ja ne muut odottavat - taka-alalla vain ottaakseen hetkensä, kun se edellinen tyyntyy. Siltä minusta on aina tuntunut. Nyt näiden teinien kanssa vielä enemmän. Vaikka välillä se tuntuu, että ukkosrintama on todellakin jäänyt pyörimään talon päälle. Pauke ja meteli ovat ainakin yhtä kovat. Rätinää ja sähköä ilmassa. Mutta ukkosmyrskyt ovat mahtavia. Niiden jälkeen seuraa useimmiten mitä upein ja kaunein auringonpaiste ja ilmasta tulee niin raikas hengittää. Ja jos ei vällllä taivas olisi mustanpuhuva, ei voisi nähdä niin kirkkaita sateenkaaria. Sitä odotan...ja sen varjolla jaksan.

Sitä se elämä on viime aikoina keski-iän kynnyksellä ollut. Myrskyjä ja tuulia. Upeita värejä ja uskomattoman kauniita sateenkaaria. Minä vain katselen taivaalle ja ihailen sen vaihtuvia värejä. Alkaa vissiin pikku hiljaa pahin yrittäjän kiire ja suma taas hellittää - aivoni suoltavat tekstiä ja sormeni kaipaavat kirjaimille - muutenkin kuin töiden merkeissä.

Toivon, että tapaamme taas pian. Olen kaivannut teitä. Ihanaa alkavaa viikonloppua rakkaat. Sateenkaaren väristä sellaista. Me kestämme ne pienet sateet.