Matkalta on palattu. Ikuinen kaupunki oli kaunis. Valtavasti nähtävää, kulttuurihistoriaa yllin kyllin, aurinkoa, hyvää ruokaa ja viiniä. Paljon ostoksia. Täydellistä, joku huokaa. Ja sen saa viettää vielä ilman lapsia, yhdessä puolison kanssa. Niin sanottua laatuaikaa. Sitähän se parhaimmillaan onkin.
Parisuhdetta pitää kuitenkin hoitaa muulloinkin kuin kerran kahdessa vuodessa miniloman voimin. Tajusimme mieheni kanssa, että itse asiassa emme ole kohdanneet toisiamme arjessa pitkiin, pitkiin aikoihin. Molempien vaativa työ, lukuisat työmatkat, lasten harrastukset, omat harrastukset, oma opiskeluni työn ohessa ovat kiitettävästi vieneet aikaamme viime vuosina - useimmiten eri suuntiin. Viime vuosi etenkin oli erittäin rankka minulle. Onnettomuudesta kuntoutuminen, opiskelujen vieminen eteenpäin, muutto, lopputyön tekeminen. Kaikki työn ja arjen ohessa. Ei ihme, että aikaa parisuhteelle ei ole liiemmälti jäänyt. Kun mietimme tätä Roomassa, tajusimme, että emme ole aidosti puhuneet toistemme kanssa tunteistamme ja parisuhteestamme yli kahteen vuoteen. Surullista mutta totta. Jos noin paljon kertyy patoutunutta puhevajetta, ei ole ihme, että kumpainenkaan ei enää tiedä mitä kuonaa tai käsittelemättömiä kipupisteitä toinen on tuona aikana kerryttänyt itseensä ja tuntoihinsa. Niiden esilletulo vain odotti hetkeään. Rooma ei siis pelkästään ollut kaunis, se oli myös surullinen. Se havahdutti. Pelästytti.
Matkailu avartaa sanotaan. Joskus tarvitsee lähteä kauas, jotta näkee lähelle. Aika näyttää millaiseksi meidän matkamme täällä loppujen lopuksi muodostuu. Mutta kaikesta olen kuitenkin kiitollinen. Ja kuten me tiedämme elämästä, asioilla on tapana järjestyä. Jaoin erään meemin profiilissani viime viikolla, jossa mainittiin mm. näin .."Koetukset pitävät sinut vahvana. Suru pitää sinut ihmisenä. Epäonnistuminen pitää sinut nöyränä. Rohkeus pitää menossa..." Niin totta.
Muille oman matkansa poluilla haparoiville muistutuksena.
"Joskus ihmiset eivät ymmärrä matkaasi. Se ei haittaa. Heidän ei tarvitse ymmärtää sitä, sillä se matka ei ole heitä varten. Se on sinun ja vain sinä voit kulkea sen." Matka jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti