torstai 7. tammikuuta 2016

Aivot jäässä..jumeja päässä..

Ulkona hyytävä pakkanen. Paleltaa koko ajan. Koneisto kirjaimellisesti jäässä. Ei osaa enää edes kirjoittaa. Aivot jumittaa ja diesel ei käynnisty..Onneksi on hybridi..No juu, näitä autoilualan juttuja. Höpöjä. Tänään ei siis synny mitään järkevää. Kiitos ja anteeksi. Joskus on näitä päiviä. Pakko niin sanotusti poltella jäitä...Mistähän sekin ilmaus tulee? Onko joku joskus sulattanut jäätä vedeksi polttamalla? No aivan sama. Mutta huomaatte, että aivan tyhjää tajunnanvirtaa vaan täällä kuljeksii. Kaikkensa on selvästi ammentanut näihin pyhiin. Onneksi nekin ovat nyt ohitse. Paluu arkeen. Huikaisevaa.


Olen aiemmin aina tuntenut haikeutta siitä, että lomat loppuvat ja arki taas alkaa. Nyt kun nämä omat koululaiset ovat nahistelleet tuossa liki 3,5vkoa niin olin kyllä tänä aamuna enemmän kuin kiitollinen, että koulut alkoivat jälleen. Kyllä ne sen verran hermoille kävivät tässä loppulomasta ainakin. Uudet harrastukset kutsuvat ja jäätävä määrä harrastekuskauksia osuu keväälle. Hengästyttää pelkkä ajatus kuinka tästä kaikesta rumban pyörityksestä taas selviää. Hyvä, jos kahtena päivänä/iltana viikossa ei ole mitään. Useimpina iltoina vielä molemmilla jotain. Viikonloput täynnä kisoja..ja niin olisi omakin harrastus, johon mielellään ehtisi. Jospa äitikin silloin ehtisi nollaamaan päätään. Ellei ole taas tien päällä. Huh heijakkaa. Nam, sanon minä. Ruuhkavuodet kirjaimellisesti.
Miten me ennen vanhaan pääsimme itsenäisesti harrastuksiimme ja nämä nykyajan lapset ja nuoret kuskataan aina ja kaikkialle?


Yritin kauniisti ehdottaa juniorille, että harjoittelisimme bussilla treeneihin menoa, mutta a) oma laiskuus esti b) lapsukaisen jäätävä vastustus c) eilinen pakkanen. En vaan saanut raahattua luitani sinne bussipysäkille siinä kelissä. Niinpä näppärä nuorikkomme keksi, että kysytään treeneissä muiden vanhemmilta, missä he asuvat..No niin. Hyvä idea. Tuumasta toimeen ja nyt meillä on kolmen äidin what´s up-ryhmä ja ensimmäiset kuskausvuorot ovat jo sovittu. Kiitos laiskuus. Kiitos nykyaika & arkea helpottavat sovellukset. Asioilla on tapana järjestyä. Kaikki voittavat. Syntyy jopa uusia kaverisuhteita.


Niin. Nämä ruuhkavuodet. On niissä jotain hyvääkin. Ei ehdi vanheta ;)


ps.ensi kerralla yritän enemmän. Jotain muuta kuin tätä tajunnanvirtaa. Mutta antakee armoa - joskus on vaan jäässä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti