Vähän asiaa seksistä..

Niin. No ei siitä nelikymppisen seksielämästä paljon olekaan puhuttavaa..Hah hah..Viitaten siis tuohon otsikkoon. Hei - se oli olevinaan vitsi ;)


Otan pitkään harkitsemani riskin ja kirjoitan aiheesta, joka herättää meissä kaikissa niin tunteita kuin ajatuksia. Miksi ihmeessä seksi on niin kuuma peruna? Edelleenkin. Monille suorastaan tabu. Siitä tuntuu olevan vaikea puhua jopa läheisten ystävien kanssa. Vai kuinka moni on kysynyt miten teillä harrastetaan seksiä, onko sitä kuinka usein ja millaista se on? Minä olen. Koska se kiinnostaa. Siinä missä muutkin ystävieni asiat. Siihen ei useinkaan vain haluta vastata. Seksi on niin henkilökohtainen ja monelle kipeäkin asia, etenkin, jos sitä ei ole. Silloin pitäisi hälytyskellojen alkaa soida. Seksi on kuitenkin niin olennainen osa toimivaa parisuhdetta, että jos se elementti jää pois, niin liiton kariutumisen ensiaskeleet on otettu...Toinen osapuoli horjuu ennen pitkää. Näin väitän.


Siitä huolimatta tuntuu olevan enemmän kuin yleistä, että pitkissä parisuhteissa on tänä päivänä hurjan hiljaista - makuukammarissa. Olen kuullut viime aikoina liikaa surullisia tarinoita siitä, että pariskunnat saattavat harrastaa seksiä vain pari kertaa vuodessa (??) seksiä. Miksi se on niin vaikeaa pitää yllä kipinää ja vaikkei aina tekisi niin mielikään, niin olla vaikka toiselle mieliksi ja suostua siihen vartin tuokioon vaikka kerran viikossa? Mistä se tämän päivän niin yleinen haluttomuus kumpuaa?


Onhan se totta, että pikkulapsiaika koettelee, nukutaan huonosti, sairastellaan, töitäkin pitäisi ehtiä tehdä ja uraa rakentaa + kaikki muu arjen rumba, joka vie aikaa ja energiaa pois siltä olennaiselta. Silloin juuri sitä parisuhteen kivijalkaa eli läheisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta täytyisi muistaa huoltaa ja ylläpitää. Seksi on yksi hoitomuodoista. Toisen huomioiminen ja hyvän kierrättäminen myös yksi. Ilman sitä voi olla, että ei ole tuota toistakaan. Miehet eivät usein tätä käsitä. Naisena ja naiseutta hieman ymmärtäen väitän, että tämä on yksi syy siihen, miksi seksiä ei ole. Se on kuin oravanpyörä, jossa puolison laiminlyönti etäännyttää toista, joka johtaa kylmäkiskoisuuteen toisen osapuolen osalta, joka johtaa etääntymisen ja laiminlyöntien lisääntymiseen. Yhtälö on valmis. Naiseus tai vastaavasti miehisyys kärsivät, itsetunto laskee. Molemmat ovat onnettomia.


Joku on joskus sanonut minulle, että olen hurjan seksuaalinen ihminen (johtuu varmaan siitä, etten arastele puhua aiheesta). Miehelläni voi olla tähän kyllä toinenkin mielipide - en varmasti aina ole sitä ollut. Mutta omalla kohdallani minulla on ollut siunaus saada aina tarvitsemani määrä seksiä. Se on ollut myös minulle suhteissani tärkeä asia. Joskus sitä on ollut enemmän, joskus vähemmän, mutta se on ollut minua ja kumppaniani tyydyttävää. Ei se silti sano sitä, etteikö suhteessamme olisi ollut ongelmia, mutta väitän, että osa olisi voinut koitua kohtalokkaiksi mikäli seksielämämme olisi ollut jompaa kumpaa osapuolta epätyydyttävää.


Ihmiset ovat tässä(kin) asiassa hyvin erilaisia. Onneksi. Osalle riittää muunlainen läheisyys ja intiimiys, osa tarvitsee väkevämpää tunnetta kokeakseen suhteensa täyttyvän. Pääasia tietenkin on se, että kumpikin olisi suhteessa onnellinen ja tyytyväinen tilanteeseen.


Mutta hei - hyvät keski-iän kynnyksellä olevat immeiset. Nyt jos olet tyytymätön tilanteeseesi, tartu härkää sarvista, ota asia puheeksi ja ryhdy tekoihin. Tässä on vielä vuosia edessä. Harrastakaa hyvät ihmiset siis seksiä! Pakkanen on lauhtunut, mutta toisen läheisyys lämmittää aina.