Ymmärrän sen houkutukset ja onhan se hienoa, että uusien ihmisten tapaaminen ja treffailu on tehty niin helpoksi, että valitset vain sormen pyyhkäisyllä muutaman sekunnin kuvien katselun jälkeen "jatkoon" tai "ei jatkoon". Riippumatta paikasta missä kulloinkin menet. Voit haarukoida hakuusi mieleiset kriteerit suurin piirtein otsakiehkuran muodon ja hauiksen koon perusteella.
Se on julmaa yleistystä. Ulkonäkökeskeistä ihmisten arviota, joka perustuu puhtaasti vaan siihen miellyttääkö toisen kuvakulma, vaatetus, tausta, tunnelma ja vaikutelma, joka yhdestä tai muutamasta kuvasta välittyy. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Silti väitän, että rakkauden peliksi Tinder on raaka. Toisaalta - niinhän elämäkin on.
Olen kuullut niin monia tarinoita Tinder-treffeistä ja niistä ihmistyypeistä, joihin siellä törmää. Seksiseuraa haetaan paljon ja yllättäen varattuja ihmisiä tuntuu olevan liikkellä siellä myös sankoin joukoin. Monella on käynnissä sellainen peli siellä, että ihme jos pysyvät kärryillä kenen kanssa on juteltu ja mitä. Vaikka joukkoon mahtuu kuitenkin suuri osa aivan tavallisia, kunnollisia, fiksuja, ihania ihmisiä, jotka vain etsivät sitä Oikeaa.
Ennen lähdettiin ravintolaan. Joko tansseihin tai sittemmin discoihin. Kylän kauneimmat naiset saivat tanssittajia ja niitä vähemmän kauniita kutsuttiin raa'asti seinäruusuiksi. Mutta heillekin löytyi tanssien loppupuolella ottajia tai kauniimmin sanottuna saattajia - siksihän hekin sinne tulivat. Eivät nöyryytettäviksi vaan rakkautta etsimään.
Koska loppupeleissä siitä on edelleen kysymys. Me ihmiset emme ole muuttuneet vuosikymmenten saatossa mihinkään. Yksin ei ihmisen ole hyvä olla. Kaikki me haluamme olla jonkun omia kainaloisia, rakastaa ja saada vastarakkautta. Pelikenttä ja käytössä olevat välineet ovat vaan ihan eri.
Eikä se ole pelkästään huono asia. Moni tämän päivän upea rakkaustarina on saanut Tinderistä alkunsa. Ei sitä voi siis pelkästään tuomita.
Sitä paitsi. Ihailen salaa niitä ihmisiä, jotka uskaltavat asettaa itsensä alttiiksi uusille kohtaamisille. Se vaatii hurjasti rohkeutta ja itseluottamusta. Joka kerranhan sitä jännittää uuden ihmisen tapaamista, niitä ensimmäisiä treffejä ihan hulluna. Vaikka sitä olisi kuinka paljon ehtinyt tutustua toiseen puhelimessa tai kirjoittamalla sitä ennen. Siinä ensimmäisessä kohtaamisessa kuitenkin kulminoituu kaikki. Onko sitä kemiaa vai eikö sitä ole? Millaiselta se olo tuntuu sen toisen ihmisen seurassa? Onko sillä suhteella tulevaisuutta vai ei? Ja ennen kaikkea - miltä ensisuudelma tuntuu ja maistuu? Jos se ei kolahda millään lailla - suhde ei voi jatkua. Jostain syystä itse uskon tähän. Sen vain tietää.
Kuinka moni on valmis tuohon? Aitona, avoimena, vastaanottavaisena. Jotta sille toiselle ihmiselle on mahdollisuus. Oikean etsiminen käy toisinaan työstä. Mutta ahkeruus palkitaan tässäkin asiassa. Trust me.
Kaikki tällä hetkellä parittomat - älkää menettäkö uskoanne & toivoanne. Se oikea löytyy kyllä. Tinderillä tai ilman. Jokainen meistä on rakkauden arvoinen ❤️
Ihanaa lauantaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti