Varoituksen sana alkuun. Jos et kaipaa nyt mitään imelää tai ällövaaleanpunaista niin älä lue tätä enempää. Koska tänään joudun vellomaan pumpulissa. Suottehan sen minulle. Kaiken mustuuden jälkeen, olen vain niin onnellinen.
Juuri nyt. Vaikka kiskot taas kolisevat ja etäisyys kasvaa, sydämeni sinne jäi. Pidä siitä hyvä huoli kunnes taas tapaamme. Tai tiedän, että pidät.
Sanotaan , että eron jälkeinen joulu on pahin. Etenkin jos sen viettää ilman lapsia. Suren aina kaiken etukäteen, niin myös tämän. Sitten kun se tapahtuu, kestän sen paremmin. Lienee joku oma defenssimekanismini. Sinä rakkaani kannattelit minut sen läpi. Laskit ja lasket kanssani päiviä, koska näen taas lapseni. Puristat kättäni kun jään katsomaan silmät kimmeltäen jonnekin pimeyteen. Näen rakkauden valon loistavan silmistäsi, kun lapsesi soittaa ja iloitsee lahjastasi, Sanot että se on paras joululahja. Lähes pakahdun. Me molemmat. Siinä me olemme, kaksi eronnutta, lapsistamme erossa jouluna. Pyyhkien silmäkulmiamme. Annamme toisillemme lohtua, ymmärrämme toisiamme sanoitta. Koska käymme sitä molemmat läpi. Joulu on täynnä traditioita, perhekeskeisyyttä, muistoja ja yhteisiä juttuja perheen kesken. Tällä kerralla ei.
Pakenimme pohjoiseen, kaksin. Ensimmäinen joulu yhdessä. Ensimmäinen sinulle ylipäätään poissa kotoa, rakkaidesi luota. Teit sen vuokseni. Ehkä enemmän kuin itsesi. En unohda tätä joulua koskaan. Kaikin tavoin hyvin hyvin erilainen joulu. Haikea, kyllä. Mutta onnellinen. Ja tunnelmallinen. Täynnä rakkautta, alku yhteiselle, uudelle elämällemme. Sinusta ja minusta tuli me. Edellinen elämä on eletty, siitä on päästetty irti. Nyt on meidän vuoromme.
Riitelimme siellä ensimmäisen isomman riitamme. Pyysit jotain sinulle tärkeää. En kuunnellut, en uskonut. Toteutin itsekeskeisesti oman näkemykseni. Ad hoc- nainen kun olen. Nopea liikkeissään. Joskus voisi miettiä ennen kuin tekee. Olet oikeassa. Meissä molemmissa löytyy temperamenttia, osaat sivaltaa myös sanoillasi. Minä osaan loukkaantua. Molemmilla aivan karmea olo. Osaamme myös sopia, pyytää anteeksi. Onneksi. Ymmärtää toisen näkemyksen. Sehän tässä onkin niin kummallista etten ärsyynny mistään mitä sanot, koska ymmärrän miksi sanot niin tai miksi käyttäydyt niin kuin käyttäydyt.
Ilman sinua en ole enää kokonainen. Olen löytänyt sielunkumppanini. Et jää varjooni enkä minä sinun. Seisomme rinnakkain, tasavahvoina. Kiitollisina. Että elämä esitteli meidät toisillemme. Minun joulumieheni. Opetat minulle niin paljon. Ennen kaikkea rakkaudesta.
"Jag tänker på mysteriet dig och under över alla under att du älskar mig". Rakkaus on iso mysteeri. Otetaan kiitollisina se vastaan, jos se tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti