Tästä aiheestahan meillä keski-ikään ehtineillä naisilla on jo väkisin kertynyt kokemusta jos vaikka millaista ja aiheesta Miehet me pystymme helposti keskustelemaan naisporukassa vaikka koko illan, eikö? Mistä mies omassa porukassaan puhuu? Ei ainakaan tunteista, ihmissuhteista vaan urheilusta - jääkiekko-tuloksista ja formuloista. Lasten ja puolison kuulumiset ohitetaan sivulauseessa: " ihan hyvin menee"..ja tarina jatkuu siitä miten RoPs johtaakaan tilastoja. Tuntemiani miehiä ei todellakaan kiinnosta lähipiirin kimurantit ihmissuhdekiemurat tai parisuhteen apatiat saati viiltävät analyysit miten hyvin tai huonosti jollain tuntemallamme pariskunnalla menee. Naiset jaksavat spekuloida, vertailla, tuntea empatiaa ja jakaa näitä keskinäisiä kokemuksiaan tuntikaupalla. Onhan se toisinaan raskasta uida niin syvissä vesissä vaikka enimmäkseen sielunsiskoilta saatu tuki ja tutun tuttujen traagisimmat elämänkohtalot lohduttavatkin ja antavat perspektiiviä - hei, eihän meillä niin huonosti menekään..
Ei, en aio haukkua miehiä. Niille istunnoille varataan eri sessiot ja pari erittäin hyvää ja läheistä ystävää - ja ehkä pari lasi viiniä...Te tiedätte!
Tänään lähestyn aihetta miehet, oi miehet ennen kaikkea ihmettelyn näkökulmasta. Miten he osaavat ensinnäkin olla välittämättä siitä mitä muut heistä ajattelevat? Ja ottavat niin lungisti. Niissä asioissa, joissa me naiset esimerkiksi otamme aivan turhaan paineita miten kaikki onnistuu ja sujuu. Vaikka juhlien järjestäminen. Nainen puunaa, suunnittelee, organisoi, varautuu. Miettii ketä kutsuu, mitä tarjotaan, miten pöydät katetaan, missä ihmiset istuvat ja missä he seurustelevat. Mitä juhlien aikana tapahtuu. Mies ei moisesta jaksa välittää - ehkä siksi, että nainen hoitaa sen puolen niin organisoidusti ja varmalla otteella ettei mies-pololle jää edes sanansijaa koko järjestelyssä vrt.vaikkapa häiden suunnittelu..Kuinka monen puoliso on oikeasti saanut äänensä ja toiveensa kuuluviin ko. kekkereiden järjestämisessä? Noh meillä kyllä, mutta se onkin aivan eri tarina kerrottavaksi...
Mies voi pyytää kavereitaan kylään ja tarjottavaksi riittää pari makkarapakettia ja olutta ja kaikki ovat tyytyväisiä. Kuinka monen naistenillan menu on yhtä helppo ja vaivaton? Nainen rakastaa huseeraamista. Katastrofin ainekset ovat ilmassa, jos ruoka meinaa loppua pöydästä - mies tilaa pizzaa.
Tai entä, jos käy niin kuin eilen meillä? Menen autuaan onnellisena suoraan töistä jumppaan siinä ajatuksessa, että ruokaseurueeseen liittyy vain mieheni veli. Ei siis vaadi ylimääräistä stressaamista huom. Kunnes jumpan jälkeen kuulenkin, että meille onkin yllättäen tulossa 3 aivan ennestään tuntematonta vierasta ja että he ovat noin vartin päästä meillä. Voi luoja!! Meikäläinen aivan hikisenä jumppatrikoot päällä eikä mitään etukäteisvalmisteluja tehty. Ja vartti aikaa. No siinä ajassa nainen saa adrenaliininsa ansiosta käytyä suihkussa, vaihdettua puhtaat ja siistit vaatteet yllensä, järjestettyä pintapuolisesti asunnon niin, että ovesta mahtuu sisään ja tehtyä pikameikin (joka tässä tapauksessa oli kulmien muotoilu ja sipaisu poskipunaa)..Täytyyhän sitä nyt olla edes hieman inhimillisen oloinen, kun uusia ihmisiä tapaa...Ja ei kun vastaanottamaan vieraita. Ilta sujuu kuitenkin täysin mallikkaasti vaikka vieraat joutuvatkin hieman odottelemaan ruokaa. Se on kuitenkin kotikutoista ja pienillä kikkakolmosilla viidelle hengelle varatut ainekset saa riittämään kahdeksalle. Kuinka moni mies olisi suoriutunut moisesta?
En heti usko, että yksikään...Eli mitä tästä opimme? Yllätykset ovat totta kai kivoja ja parhaimmillaan kaikki sujuu erinomaisen hyvin kuten eilen. Miksi? Koska nainen on harjoitellut tätä organisoimista ja huseeraamista niin pitkään ja hyvin ja hallitsee hermonsa - kohtalaisesti ;) Ensi kerralla mieskin tietää, ettei ihan vastaavanlaisia yllätyksiä järjestä - ainakaan yhtä hektisellä aikataululla.
Niin, oi miehet.Nuo meille niin rakkaat kaksilahkeiset, putkiaivoiset ja välillä, ah, niin raivostuttavat vastakappaleemme, joita ilman tämä elämä olisi niin paljon tylsempää - joskin yksinkertaisempaa ;) Ja näin varmasti miehetkin meistä - ihanaisista ajattelevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti