Monta elämää..

En lakkaa hämmästelemästä miten elämä voikaan meitä kuljettaa. Näin lomalla on ollut aikaa antaa kierrosten laskea, kovalevyn nollautua ja olen huomannut kuinka ajatuksia alkaa taas hyökymään päälle. Sormet syyhyävät päästä näppäimille ja vain odottavat sopivaa hetkeä, jolloin päästän ne valloilleni. Voin alkaa suodattaa sitä kaikkea ulos. Tämä on ja on ollut minun parasta terapiaa. Olen niin onnellinen, että olen löytänyt kirjoittamisen.

Rakkauslaulut soivat Spotifysta, letut paistuvat samalla ja aamu-uinnin ja -saunan virkistämänä hörpin kuumaa kahvia ja nautin mökin rauhallisuudesta. Lapset nukkuvat yhä ja mies nautiskelee omasta ajasta aamun aikaisilla viheriöillä. Tuntuu epätodelliselta. Facebookin historiikit muistuttavat aivan toisenlaisesta elämästä. Aiempien vuosien heinäkuun postaukseni ovat olleet täynnä purjehduskuvia - eri perhekokoonpanon kanssa. Nekin onnellisia ja rakkaita muistoja. Elämänpituisessa mittakaavassa vain hetki sitten.

Näitä tuntemuksia on vaikea kuvata sanoin. Se oli eilen. Tänään on nyt. Niin paljon on tapahtunut välissä. Elämään mahtuu monta elämää. Monta episodia on jo nähty. Samalla monta on onneksi edessä. Haikeuden säikeet lämmittävät ja heruttavat silmäkulmien naurujuonteisiin aavistuksen kosteaa. En olisi osannut kuvitella näitä lukuja elämääni nuorempana. Silti olen tänä päivänä kiitollinen niistä kaikista. Ne ovat muovanneet minut minuksi.

Lettupino on valmis. Menen herättämään nuorison. Tänään on jälleen meidän viisikon yhden toivomusten päivä ja se alkaa upeasti  #elämä #carpediem