torstai 22. elokuuta 2019

Vahvuus ei ole sama kuin kovuus


Ihminen, joka sanoo minulle, että olen saanut kaiken niin helpolla, ei todellakaan tunne minua. Tai ihminen, joka sanoo, että miksi vahvoilla ihmisillä on aina tarve nujertaa heikompiaan. En vaivaudu vastaamaan. Tuo ihminen ei tiedä taustojani tai tunne historiaani. Hän ei vielä tiedä miten vahvaksi kasvetaan. Tai muovaudutaan.

Koska elämä ei vahvoja ole todellakaan kohdellut hellästi. Vahvatkin ovat nujertuneet, monta kertaa. Mutta he ovat eläneet niin kauan, että he ovat oppineet, että vaikka välillä polvet ovatkin savessa ja sitä kaatuu tai jää maahan makaamaan, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nousta ylös. Jatkaa, kirvelevistä pettymyksistä, menetyksistä, suruista, epäonnistumisista huolimatta, koska vain sitkeimmistä tulee vahvoja. Lopulta. Mutta se ei tee heistä kovia, ei todellakaan.

Koska vahvat tietävät miltä tuntuu kaatua ja nousta aina vaan uudelleen ylös. Kuinka vaikeaa se on, kun sattuu. Mutta vahvat myös tietävät, että vaikka yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu ennen pitkää. Kun jotain menettää, jotain saa tilalle. Että elämä antaa, vaikka se ottaisi. Jos vain säilyttää luottamuksen siihen, että tulee lopulta päivä, kun pimeyden jälkeen näet jälleen valoa. Se voi kestää, se voi koetella, mutta kaikesta selviää, kun vain jaksaa nousta ylös.

Vahvoilla on usein aika laaja-alainen ja joustava maailmankatsomus. He tietävät, että on olemassa mustan ja valkoisen lisäksi myös hyvin paljon harmaan eri sävyjä. He eivät useinkaan tuomitse, vaan ymmärtävät, että niin monta kuin on asiaa ja ihmistä, niin monta on tapaa ja totuutta. Se ei silti tarkoita, että he hyväksyisivät kaiken. Ei todellakaan. Koska kaikilla on oma arvomaailmansa ja jos jokin sotii sitä vastaan, vahvat eivät pelkää osoittaa sitä. Tai sanoa suoraan ääneen. Kyllä he tietävät, että jokaisessa asiassa on kaksi puolta. Joskus kolmekin. Mutta vahvoilla on usein vahvat näkemykset, joskus väärätkin. Hekin tekevät virheitä ja ennen kaikkea ovat tehneet niitä. Ovat inhimillisiä - koska vahvaksi ei tulla ilman virheitä. Ja sitä, että on voinut antaa itselleen ne anteeksi.

Vahvuus ei ole välttämättä hyvää itsetuntoa. Enemmänkin se on hyvää itsetuntemusta. Sisäistä ja hiljaista viisautta siitä, minkä tietää niin itsestään kuin siitä mitä haluaa elämällään saavuttaa ja mitä ei. Mitkä ovat omat arvot, mitkä ovat niitä arvoja tai ominaisuuksia, jotka eniten sotivat omiaan vastaan. Itselläni eniten ärsytyskynnystä nostattaa muissa ihmisissä esiintyvä välinpitämättömyys, itsekeskeisyys ja itsekkyys, ylimielisyys, epäoikeudenmukaisuus ja ahneus. On varmasti muitakin, mutta nämä ovat piirteitä, joita toki myös vahvoissa esiintyy. Siksi ehkä ne ärsyttävätkin, varsinkin, jos niitä huomaa itsessään. Voiko vahvan käytöstä joskus erheellisesti jopa tulkita osittain tällaisena - ylimielisenä, itsekeskeisenä jopa välinpitämättömänä? Ehkä se onkin sitä, koska vahva uskoo niin vahvasti omaan näkemykseensä. Ehkä on päiviä ja hetkiä, jolloin hän unohtaa, että toinen tulkitsee häntä väärin johtuen hänen vahvasta ilmaisutavastaan.

Otsikkoni väittää, että vahvuus ei ole sama kuin kovuus, mutta voiko vahvaksi kasvaa ilman itsensä kovettamista? Voiko säilyä sisältä pehmeänä ja olla silti vahva? Voi ja ei voi. Elämä kovettaa kyllä hieman, etenkin jos sen antaa, mutta on oma valinta mihin kovettamisen antaa tulla. Onko se työroolissa vai ihmisenä? Läheisille vai ulkopuolisille. Kenelle pehmeyden voi sallia näytettävän? Missä kontekstissa pitää näyttääkin vahvalta?

Niin. Minusta sanotaan paljon kaikenlaista ja ollaan montaa mieltä. Sitäkin, että olen vahva. En tiedä onko se aina sitäkään. Enemmän se on sitkeyttä. Minua ei kukaan eikä mikään nujerra. Kova en kuitenkaan ole. Kovapintainen kyllä. Sisältä pehmoinen. Ainakin niille, jotka sen ansaitsevat.

Rakas ystäväni kerran sanoi minulle elämäni vaikeammalla hetkellä: "Älä häpeä arpiasi, kun olet kaatunut. Ole ylpeä siitä, että olet aina jaksanut nousta".

Sitkeyttä. Ei niinkään vahvuutta. Sitä se enemmänkin on. Mitä elämä on opettanut. Ja ne opit kannattaa ottaa vastaan, koska sillä tavoin sitä jaksaa aina nousta.

Voimia ja sitkeyttä teille kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti