Lapaluutani hellästi sormellasi sipaiset, huulillasi poskeani hipaiset. Sulan kosketuksiisi lempeisiin, uppoudun suudelmiisi hempeisiin. Aistin huuliesi hamun kiihtyvän, suonissasi virtaavan kiihkon syvän.
Kuin kaunein sinfonia, joka korvissamme soi, kaksi vartaloa yhteen kietoutua vain voi. Niin kaunis on maa, taivas, tähdet ja kuu. Kiihkeästi sinuun tarraudun, niin haluaa suu ja unohtuu kaikki muu.
Tunnen jälleen sen yhteyden, meidän sielujemme välisen. Tasavahvan kahden aikuisen. Taltioin sydämeeni tuon hetken kauneuden.
Vaikka vain tämän yhden kerran, pienen hetkisen, luonamme näin viivähtäen.
Kun olet taas poissa, elän vain hetkissä noissa. Sydämeeni taltioituihin hetkiin jään, kunnes sinut jälleen nään.
Ikävä.
Yksinäisyyden hetkellä elokuussa PP
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti