Joulu, joulu tullut jo on

En voi käsittää, että pian on taas joulu. Tuntuu, että edellinen oli vain hetki sitten. Muistan sen kuin eilisen. Kaipuun ja ikävän, kun elämäni ensimmäisen joulun lasteni syntymän jälkeen vietin ilman heitä. Kontrastina mielettömän rauhan ja syliinsä sulkevan valtaisan lämmön, jonka tuore rakkaus ja lapin lumo yhdessä saivat aikaan. Se oli aivan poikkeuksellinen joulu, ei mitään traditionaalista, vain me kaksi elämältä hieman eksynyttä, mutta silti yhdessä, kaiken uuden alussa. Se sisälsi koko tunteiden kirjon ja kaikki värit. Haikeana, mutta niin etuoikeutettuna. Kokeneempana, maailmalle ja toiselle auki olevana. Kaikki aistit virittyneinä ja niin elossa.

Siitä tuli unohtumaton kokemus. Koska emme odottaneet mitään. Pelkäsimme, että aiemmat muistot ajaisivat meidät ikävän syövereihin tai ettei joulun tunnelmaa tavoittaisi lainkaan. Lupasimme vain olla toistemme tukena, kun tiukka paikka tulee ja valitsimme neutraalin paikan, jossa kummallakaan ei ollut mitään aiempia kytköksiä eikä perinteitä. Se toimi. Joulun tunnelma löytyi. Jopa niin hyvin, että tänä jouluna jolloin saamme olla kaikki yhdessä, kaipaan tuota viime joulun pakoa kaikesta. Kaipaan sitä vajoamista täydellisen seesteiseen ja rauhanomaiseen pehmeyteen ja hiljaisuuden kuplaan, jonka vain lapin taika voi lumisen ihmeensä kautta tuoda. Tiedän, että jonain päivänä me menemme sinne uudelleen. Ehkä kahdestaan, ehkä koko perheen voimin. Eli itse asiassa on mahdollista, että siitä saikin alkunsa jokin sellainen traditio, joka on jo meidän. Omamme.

Siksi joulu on meille kaikille niin tuiki tärkeä. Siihen liittyy niin paljon erilaisia tunteita, odotuksia, vahvojakin näkemyksiä miten kaikki pitäisi tehdä. Mitä siihen pitää sisältyä. Koska jokaisella meistä on siihen liittyvät omat muistot. Mutta ennen kaikkea joulu on perheen yhteinen. Olen tänä vuonna jostain syystä ajautunut miettimään valtavasti niitä ihmisiä, jotka tahtomattaan joutuvat viettämään joulunsa yksin. Ehkä siihen tunteeseen ajautui ensi kerran jo vuosi sitten. Se tunne riipaisee. Kenenkään ei kuuluisi viettää joulua yksin ellei se ole oma valinta. Lähetän toiveen tontuille. Vaikka vain tänä jouluna. Tuokoon se rauhan ja seesteisyyden tunteiden lisäksi kaikille lämpöisiä, rakkauden ja ilon sekä yhdessäolon täyteisiä hetkiä. Älköön kukaan olko yksin tai yksinäinen. Ei surullinen tai huolissaan.
Nyt on hyvä hetki jättää arjen kiireet hetkeksi taakse ja unohtaa kaikki huolet. Kovalevy kaipaa vapautusta. Lapset ja läheiset kaipaavat läsnäoloa. Me kaikki olemme niin ansainneet tämän joulun.

Annan pikku hiljaa sydämeni avautua joulun taianomaiseen tunnelmaan ja rauhoitun. Tehkää tekin niin. Jos minä pystyn siihen, pystytte tekin.

Ihanaa joulua rakkaat.

ps.pakko jakaa kanssanne tämä muisto viime vuodelta. Se on juuri tältä samaiselta päivältä, 22.12.2016. Teksti meni näin: "Mistä tietää, että on löytänyt perfect matchin? Siitä, että toinen haluaa syödä suklaarasiasta juuri ne mitä sinä et halua - ja päinvastoin"  #elämäon #joulu #eipöllömpää