tiistai 29. joulukuuta 2020

Melkoinen vuosi tuo 2020...

Vuosi on tulossa päätökseen eikä hetkeäkään turhan aikaisin. Tämä vuosi on taatusti ollut jokaiselle meistä raskas mitä moninaisimmista syistä, joita tämä eriskummallinen, tilanteet päälaelleen hetkessä heittänyt Covid-19 nyt vain toi tullessaan. Silti - tästäkin on selvitty ja nyt näyttää jo valoisammalta monellakin tavoin, kun rokotukset ovat alkaneet ja voimme kenties pian kuvitella elävämme taas "normaalia" elämää. 

Aina meiltä ei todellakaan kysytä, olemmeko valmiita muutokseen, vaan meidät sysätään siihen. On olemassa sanonta, että vain vahvimmat selviytyvät, mutta siitähän ei ole kyse. Vaan enemmänkin on kyse siitä, että voittajina selviytyvät he, joilla on kyky mukautua paremmin muutokseen. 

Näin vanhan vuoden päättyessä ja uuden vuoden kynnyksellä minulla on usein  ollut tapana tehdä oma tilinpäätökseni runon muodossa, enkä aio poiketa siitä nytkään. So bare with me. Näiden sanojen myötä toivon ihan jokaiselle onnellista ja parempaa Uutta Vuotta 2021! 


Mihin ihmeeseen kuluu vuodet nää, taas yhden loppu lähellä häämöttää. On aika tilinpäätöksen, mitä toikaan tuo vuosi 2020 etehen. Ei taatusti tiennyt vuosi sitten kukaan mitä se meille toisikaan.

Vuodenalun upea Thaimaan loma,  kristallinkirkas meri ja lämpö soma, pyyhkiytyvät mielestä kuin muistikuvat viinasta, kun virus valloilleen pääsi Kiinasta ja maailma sai esimakua tulevasta piinasta.

Olin juuri ehtinyt iloita töistä uusista, kumppanikuvioista, mielettömistä mahdollisuuksista. Yrittäjän maaliskuu näytti jo lupaavalta, tulevaisuus hienolta ja kirkkaalta. Oli kalenteri jo aika buukattu, joitakin uusia caseja jo myöhemmällekin tuupattu. 

Sitten koitti puolikuu, alkoi aika aivan muu. Yhdessä yössä se tapahtui. Lähes kaikki työt vain peruuntui. Tyhjeni kalenteri, katosi rahat. Jäi vain epävarmuus tulevasta ja pelot pahat. Koko maailma notkahti polvilleen, moni yrittäjä siinä samalla kontilleen.

Keväällä tuli tehtyä aikamoinen digiloikka, kun sanottiin kaikille lähivalmennuksille ja tapaamisille vain heippa ja moikka.  Teamsit, Skypet, Meetsit ja Zoomit - tulivat tutuiksi kaikki virtuaalibuumit. Pahimmillaan taisi olla yhdeksän tuntia etäpalavereita yhteen menoon, kun yritettiin saada itsemme edes hieman etukenoon. 

Hirveä oli se uuden työn ja oppimisen määrä, vaan yhtälö oli yrittäjälle hieman väärä. Ei siitä asiakasta voinut laskuttaa, vaikka aivot öisinkin ylikierroksilla raksuttaa. Ympäripyöreitä päiviä siis, hämärtyi rajat työn ja vapaa-ajan siis. Verkkarit ja villasukat jaloissa vaan kotona hyörin, kun koneelta toiselle - makkarin ja keittiön väliä päivät pyörin.

Ei kesäkään kauheasti helpotusta oloon tuonut, kun korona hetkeksi hellitti, ei se lomaa yrittäjälle suonut. Oli pakko vaan jaksaa painaa, kun pankki uhkaili jo, että pitäis alkaa taas maksaa lainaa. 

Nipin napin sitä sinnitteli, uskoaan ja toivoaan kannatteli. Välillä ahdistus meinasi tyystin mielen vallata ja oma mieli maahan yrittäjäparan tallata. Syksyn tullen olikin uupumus jo hyvin lähellä, onneksi voimani mun kulki matkaani vierellä. Antoi voimaa, tukea ja luvan itkeä. Kuunteli, ymmärsi, jaksoi silti olla sanomassaan sitkeä. "Olet vahvempi kuin kukaan muu, seisot myrskyssä vankkan kuin tammipuu. Et voi nyt luovuttaa, selviät mistä vaan. Vaikka joskus huojuttaa, olemme tiimi, vaikeudet ain' kanssasi jaan."

Kaiken tämän keskellä, hetken elämä näyttäytyi hellänä. Kysyit Tähkän biisin aikana, olisinko sun morsian ensi suvena. Niinpä kihlat vaihdettiin, kyynelsilmiä elokuun yössä kuivattiin. On rakkautemme kestänyt jo monet vaiheet, isommat myrskyt ja pienemmät laineet. On terävimmät kulmat hioutuneet, isoimmat kuprut tasoittuneet. Nyt seesteisin ja onnellisin mielin, tulevaisuuttamme jo mietin. 

Koskaan ei tiedä vielä minne se meidät kuljettaakaan, tai mitä kaikkea tuleva aikaansaakaan. Sehän näissä kaikissa vuosissa on aina ne ihmetyksen aiheet, kun tuo ne eteemme odottamattomat ja yllätyksellisetkin vaiheet. Siksi otan kiitollisuudella kaiken vastaan taas vuotena uutena, lupaan käyttää annetut hetket elämäni tilaisuutena. Toivotaan, ettei korona enää kurita meitä, tai maailma muuta lokaa eteemme heitä.

Muista kuitenkin aina tämä, on vain yksi elämä. Tee se sellaiseksi kuin haluat, niin et katkeruuden luuta kalua.

Ja kun kello Uuden Vuoden yöllä tasan kaksitoista käy, ja vaikkei taivaalla tähtiä näy, toive kiihkein ja hartain sä taivaalle esitä, niin mikään ei ensi vuonna tätä unelmaasi vesitä. Enkelit tarttuvat viesteihin näihin, ja tallentavat unelmamme tähtien päihin. Ne käyköön kaikki toteen teille, vuodesta 2021 tulkoon vuosien vuosi kaikille meille.


Kiitos rakkaat! Olette tärkeitä <3 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti