Miten niin rakastan tätä aikaa? Vastasyntynyttävihreää hiirenkorvissa. Valkoisenaan hehkuvia vuokkomattoja. Lintujen soidinmenoja, laulukonsertteja. Heräävän maan tuoksua. Auringon herättämiä ihmisiä hymy kasvoillaan. Solisevia puroja, hyönteisten pörinää.
Jokaisella vuodenajalla on oma äänimaailmansa. Omat värit. Keväässä on kaikki uutta, mahdollista ja vastasyntynyttä. Niin tuoretta. Nupullaan, alussa.
Kiitollinen, kun saan niistä nauttia. Ammentaa aistini turriksi, kaikesta kauneudesta. Pakahtua luonnon yltäkylläiseen tarjontaan. Kuinka päivässä jo tapahtuu järisyttävä muutos. Kasvit ja luonto ottavat saapuneesta lämmöstä ja valosta kaiken irti. Siten kuin eläisi vain hetken. Niin kai pitäisikin elää. Täysillä. Joka hetki.
Huomenna on taas vappuaatto. Joku juhlii sitä työväen juhlana. Joku ei juhli lainkaan. Minulle se on kevään juhla. Elämän juhla. Kaiken edessä olevan juhla. Skoolaan kesälle. Iloista vappua rakkaat!
Rakastan tätä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti