keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Mistä tunnistat keski-ikäisen?


On varmaan paljonkin asioita, joista tajuat olevasi jo keski-iän kynnyksellä tai jopa sen yli. Esimerkiksi et lakkaa hämmästelemästä, että pomosi voi olla sinua nuorempi. Tai kaikki ylioppilaslakin saavat näyttävät sinusta ihan lapsilta ja herkistyt pelkästä ajatuksesta, että heillä on koko elämä edessään. Tai, että ylipäätään sinusta tuntuu, että 90-luku oli juuri äsken, kunnes rupeat ynnäilemään vuosia päässäsi ja tajuat, että siitähän on yli 20 vuotta!! Muistat silti aina sen, kuinka ostit 10-kiskalta merkkareita markalla ja selität tätä sekä kasettimankan tai lankapuhelimen toimintaa teineillesi, jotka tuijottavat sinua hölmistyneenä. Ja muistat muuten useita lankapuhelinnumeroita ulkomuistista edelleen - esimerkiksi oman kotinumeronne tai parhaan kaverisi numeron. Miksi se on jäänyt mieleen edelleen vaikka niin moni tärkeä asia on pysynyt pääkopassasi tasan kolme sekuntia???

Tai kun tapaat ystäviäsi, käytte ensin kaikki sairautenne ja kolotuksenne läpi (kuulostaa kamalalta, mutta niin se vain on). Tai huomaat päästeleväsi kaikenlaisia ähkinöitä ja puhinoita, kun vaikka nouset vaan aamuisin sängystä ylös. Ja jos joku sattumalta erehtyy sinua luulemaan ikäistäsi nuoremmaksi, kerrot sen taatusti kaikille tutuille ja ystävällisesi facebookia myöden.

Niin - oi niitä aikoja. Mutta on muutakin. Vielä konkreettisempaa. Ennen kaikkea se, että mukavuudenhalu voittaa turhamaisuuden joka taistelussa 6-0. Haluatko perusteluja?

No esimerkiksi näin pikkujouluaikaan. Ostatko mieluummin kireän glitteri-mekon, joka ylettyy hädin tuskin vesirajan alapuolella, ja jossa tiedät, että joudut koko illan miettimään voitko istua ja paljastaako se kävellessäsi kaikki paikat suurelle yleisölle? Vai ostatko mieluummin nyt suurinta trendiä olevan pikkujouluhaalarin, jossa on autuaasti vyötärölle kurtattu rypytyksiä, jotka kätkevät joka tapauksessa ne vyötäröllesi pesiytyneet kesäkilot, jotka eivät yrityksistä huolimatta ole halunneet liikahtaa siitä hmm..miesmuistiin..Ja jos jatketaan pikkujoululinjalla, niin laitatko jalkaasi kaupan hyllyltä sinulle kovaa kuiskineet huippukorkeat korkkarit vai sittenkin ne matalakantaiset, eivät niin seksikkäät, mutta ah niin mukavat avokkaat? Minä tiedän. Koska tässä iässä niillä piikkareilla on ihan mahdoton kävellä ilman, että hoiput kuin humalainen tai saat alaselkäsi jumiin alta aika yksikön.

Entäs se itse pikkujouluihin lähteminen? Niin - omalla autollapa tietenkin. Kuka nyt haluaisi pakkasessa jonottaa vaikka jalassa olisikin ne mukavan lämpimät, karvavuorelliset ja paksut talvinilkkurit nastapohjilla. Niin paljon mukavampaa ja kätevämpää on lähteä juhlista ajoissa ja juuri silloin, kun tuntuu ettei jaksa enää yhtään kuunnella kenenkään ärsyttävän työkaverin kännisiä jorinoita. Ja oikeasti - seuraavaa päivää ei halua haaskata sängyn pohjalla makaamiseen, koska rajallista vapaa-aikaa on niin vähän ja pitää ehtiä jumppaan, jouluostoksilla, siivota ja ystävättärien teehetkikin on illalla. Pitää ehtiä leipoa sinne siemennäkkäriä ja luomupestofetapinaatti-piirakkaa gluteiinittomalla pohjalla. Ja oli pikkujouluaika tai ei, huomaat, että nykyään kulutat ravintolassa selkeästi enemmän rahaa ruokaan kuin juomaan. Koska sen vuoksihan sinne mennään. Nauttimaan ihanasta hemmottelusta valmiin pöydän ääreen ystävien tai perheen kesken. Mieluummin johonkin rauhalliseen kuin meluiseen paikkaan. Kuka nyt sellaisessa jaksaisi viettää aikaa?

Ja entä kun keski-ikäinen menee lähikauppaan asioille? Tajuat, että tuulitakki on oikeastaan aika kätevä kaupunkivaate eikä sinua häiritse, vaikka poikkeaisit lähiapteekissanne kesken arjen siivouskiireiden kulahtaneet verkkarit ja nopeasti ohi mennen mieheltä lainatut crocksit villasukkien päälle vetäistynä. Nykyään ostat myös suurimman osan vaatteistasi, kengistäsi ja kodintarvikkeistasi Prismasta tai Citymarketista ruokaostosten lomassa, koska se on niin kätevää ja muuten plussaa ja bonuksiakin kertyy. Niillä maksellaan taas ensi kuun bensalaskuja.

Tai entä, kun keski-ikäinen odottaa aamulla, kylmässä ja pimeässä bussia mennessää töihin. Vaikka olisi hetki sitten föönannut tukkansa, niin kun kylmä puhuri käy, vetäiset alta aika yksikön pipon päähäsi. Entä sitten vaikka tukka on länässä sen jälkeen koko päivän? Ja jos oikein tarkkaan mietit, olet vähentänyt meikkaamista ja kampaajallakäyntiäkin rutkasti. Ei se nyt näin pimeällä muutenkaan ole niin nokonuukaa miltä näyttää. Pääasia, että antaa suht siistin vaikutelman, kun tuolla ihmisten ilmoilla liikkuu.

Ja mitä sitten jos joku katsoisi, että onpa tuokin vanhentunut tai näyttää niin valjulta. Se ei haittaa sinua lainkaan, koska huomaat ajattelevasi, että olet hyvä juuri sellaisena kuin olet – ja parhaimmillasi suorastaan vastustamaton.

Niin se vain on. On ihanaa ja vapauttavaa olla keski-ikäinen. Nuorena sitä ei tajunnut kuinka ahdistavaa oli koko ajan miettiä mitä muut ajattelevat tai sinussa katsovat arvostellen. Nyt toteat vain "Näillä mennään" kun teinisi katselee sinua kauhuissaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti