Onko sinulla oman elämäsi 5-vuotissuunnitelma tehtynä? Tiedätkö jo missä olet silloin? Tiedätkö mitä teet ja missä asut?
Jos vastasit näihin kaikkiin kysymyksiin kyllä, kadehdin sinua. Tavallaan. Vaikken voisikaan tai osaisikaan elää niin. Kun ajattelen elämääni taaksepäin, en ole koskaan osannut. Niin paljon siihen on mahtunut muutoksia, että toisinaan on ollut vaikea nähdä jopa viiden kuukauden päähän. Joskus minua ahdisti tämä asia, nykyisin ei enää niin usein tai paljon. Miksikö? Koska olen oppinut, että se riittää, kun tietää millaisen elämän haluaa. Eli mitkä ovat ne asiat, ihmiset ja tekemiset, jotka vaikuttavat eritoten omaan onnellisuuteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Koska sitähän me loppujen lopuksi kaikki haluamme, eikö? Onnellisen elämän.
Mitä onnellinen elämä vaatii toteutuakseen? Ei onnellinen parisuhde ole onnellisen elämän tae tai vaade. Se riittää, kun ihmisellä on ympärillään läheisiä, rakkaita ihmisiä, joiden seurassa saa olla oma itsensä ja tuntea silti olevansa rakastettu juuri sellaisena kuin on. Nauraa ja itkeä. Turva. Ympäröi minut rakkaudella. Se riittää.
Jokin toimeentulo, itsensä toteuttaminen. Usein työn kautta. Minä kuulun johonkin. Saan siitä toimeentuloa, jonka avulla elän. Minä riitän, osaan ja olen. Se on myös turvaa. Jatkuvuutta. Voin luottaa siihen, että tulen toimeen. Pärjään.
Oma hyvinvointi ja terveydentila. Sairaana, kipujen kourissa, vammautuneena tai terveydentilan ollessa heikko, on vaikea löytää täyttä onnellisuutta. Epävarmuus, huoli, itseensä käpristyminen vievät voimia. Ei pysty nauttimaan kaikista elämän väreistä ja iloista, jos on sairas. Kaikki me haluamme onnellisen elämän lisäksi terveen elämän. Koska ilman jälkimmäistä, ei ole ensimmäistäkään. Toki pitkäaikaissairaana ajan saatossa asiantilan kykenee hyväksymään, mutta kuka voisi väittää etteikö sillä olisi merkitystä elämänlaatuun?
Kun palaan kysymykseen millaisen elämän haluan, minulle ei nouse ensimmäisenä siis mieleen mitä viiden vuoden päästä haluan tehdä tai missä asun tai millaisen omaisuuden olen kerryttänyt. En osaa sellaista suunnitelmaa edes tehdä. Nyt on nyt, huomenna ehkä jo toisin. Sehän se elämän rikkaus on. Go with the flow. Annan mielelläni tutkimattomalle tilaa. Se ei pelota. Kestän joka tuulen ja sään.
Ei. Niillä ei loppujen lopuksi ole minulle suurtakaan merkitystä. Minulle riittää, kun saisin tuntea olevani rakastettu ja arvostettu. Minun ympärilläni olisivat ne ihmiset, joiden tiedän hyväksyvän minut ehdoitta, joiden seurassa minun on hyvä olla. Saisin antaa vastarakkauttani myös heille. Kun on tukiverkko, jonka kanssa jakaa elämän ilot, surut, nauraa ja kohdata vastoinkäymiset. Se on minun turvasatama.
Ja että saisin nauttia elämän suomista yllätyksistä ja käänteistä mahdollisimman pitkään ja terveenä. Että läheiseni olisivat myös terveitä. Viisivuotisen suunnan jälkeenkin.
Sellaisen elämän minä haluan. Mitä sinä haluat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti