La vie est belle...kiitollisuus on ilmaista..

Tähän ikään ehtinyt nainen ja elämäni ensimmäistä kertaa viikon pituisella lomamatkalla ystävättären kanssa kaksin. Jo oli aikakin, etten paremmin sanoisi. Nelikymppis-lahja itselleni. Ja voi veljet millainen viikko meillä on jo tähän asti ollut. Muistojen arkistoon on taltioitu kasapäin naurua, levottomia juttuja, naisterapiaa, aurinkoa, merta, onnellisuutta, akkujen lataamista. Elämä on ollut niin helppoa. On joutunut nipistämään välillä itseään onko tämä todellistakaan. Reissumme on ylittänyt odotukseni. Eikä ystävällänikään ole vielä hermot menneet minuun..tai pieremiseeni (se on se patonki...).

On ihana vaan istua rauhassa viehättävässä ranskalaisessa katukahvilassa, nauttia kylmää roseeta ja katsella ihmisiä. Ei ole kiire mihinkään, kukaan ei vaadi mitään. Lapsenlapsi saattelee hieman humaltunutta isoäitiään ulos ravintolasta. "Petite marche.." Pienin askelin. Elämä on niin vahvasti läsnä. Juustoisen pizzan tuoksussa, kuivan roseen maussa, iloisessa puheensorinassa, poskisuudelmissa ja skoottereiden pärinässä.

Tai kun voi seisoskella linnunmaitoa muistuttavassa merivedessä ja katsella kuinka aurinko kimaltelee meren pinnalla, tuntea miten sen kuumat säteet nipistelevät suolaisella iholla. Valutan tuota turkoosin sinistä vettä sormieni välistä seistessäni siinä pehmeässä hiekassa ja lähetän kiitollisuutta kantavat väreet jonnekin yläilmoihin. Onni on niin vahvasti taas läsnä. Kaiken tuon mustuuden ja surun täyttämän pitkän syksyn, talven ja kevään jälkeen uusi minäni tuntee onnea, pyyteetöntä iloa ja elämänhalua. Olen niin kiitollinen. Tiedän, että tulen tajuamaan tämän matkan arvon ja muistot vasta, kun palaan kotiin ja arkeen. Sen hetki ei ole vielä.

Eilinen ja sen illan muistelu nostattaa kiitollisuuden kyyneleet uudelleen silmäkulmiini. Ystäväni olivat järjestäneet minulle megaluokan yllätyksen. Olemme ystävättäreni kanssa lasillisella (ehkä maailman kallein kuohari-pohjainen lasillinen, 22€/kipale. Only You huom.) Monte Carlossa, kuuluisassa Café De Paris:ssa kun kaksi rakasta ystävää liittyy seuraamme. Ensin en tajua että he voivat olla siinä. Pikkuhiljaa, kun toivun täydellisestä yllätetyksi tulemisesta minuun iskee niin voimallinen lämmön tunne, että itku pääsee. He ovat halunneet tulla sinne minun vuoksi, minua juhlistamaan. 

Vaikka luottokortit ovat pian tapissa ja olo on köyhä, olen niin rikas. Minulla on käynyt uskomaton onni elämässä, että minulla on niin ihania ystäviä olemassa. Ja vaikka kaikki heistä eivät päässeet eilen Monacoon, olitte hengessä mukana. Rakastan. Imen tästä voimaa ja virtaa suoniini ja tunnen kuinka hehkun. 

Kiitollisuus. Olen sen sanonut ennenkin. Se on ilmaista. Mitä sitten vaikkei ole Pradan laukkua heilumassa olkapäällä tai Guccin korkkareita täydellisesti pedikyroiduissa jaloissa.

The truth is. The only things in life which make you rich are the things you cannot buy. Muistakaa. Elämä on ihanaa. Ja ne kaikkein tärkeimmät asiat elämässä eivät maksa mitään. 

Gratuite.

La vie est formidable.